Kerro jollekin panimolle kaupungissa, jossa muslimien enemmistö auttoi ihmisiä selviytymään, on kuin sanoa, että ruokavalion pitäjien tulisi syödä pikaruokaa. Se näyttää oksymoronilta. Sarajevon panimo, herkullisen bosnialaisen olut Sarajevsko Pivo -paikan syntymäpaikka, oli välttämätön piiritetyn Sarajevon neljä vuotta. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä oluen kanssa
Sarajevon panimon tausta
Sarajevska Pivara asui alle viidessä eri aikakaudella Bosniassa. Vuonna 1864 avattu ottomaanien johdolla panimo asui Itävallan ja Unkarin, Jugoslavian (sekä kuningaskunnan että sosialistisen tasavallan) ja nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan kautta.
Harvalla panimoilla on niin mahtava ja värikäs elämä. Yksi kriittisistä osista menestykseen on maanalaiset vesilähteet. Laadukas vesi panostaa korkealaatuista olutta.
Sarajevon panimon pubi © Sam Bedford
Sarajevon piiritys
Sen jälkeen kun Bosnia ilmoitti itsenäisyydestään Serbian hallitsemisesta Jugoslaviasta, samoin kuin Slovenia ja Kroatia, Bosnian serbit eivät olleet tyytyväisiä. Belgrad tuki Bosnia serbialaisia, jotka piirittivät Sarajevon huhtikuun 1992 ja helmikuun 1996 välisenä aikana.
Sarajevo oli sodan aikana kauheaa. Snipers piiloutuivat ympäröiville kukkuloille, jotka olivat kohdistuneet siviileihin. Kranaatteja ja laastia satoi päivittäin. Sarajevon piirityksen aikana kuoli 13 952 ihmistä, joista 5 423 oli siviilejä.
Kuolemasta ja tuhoamisesta tuli osa tavallista elämää. Asukkaat yrittivät parhaansa elää tavalliseen tapaan. Luodien heittäminen oli vain toinen asia. Ruoka, vesi ja polttopuut löydettiin talvella Sarajevosta asumiseen.
3. heinäkuuta 1993 - kuuluisa "tervetuloa helvettiin" -graffitit seinälle Sarajevossa © Northfoto / Shutterstock
Sarajevossa on paljon vesilähteitä läheisiltä vuorilta. Vesipullojen täyttäminen sai siviilit istumaan; suihkulähteet olivat avoimissa tiloissa ja ihmiset odottivat jonossa. Kymmeniä kuoli.
Sieltä panimo tuli heidän pelastajakseen.
Sarajevossa on monia suihkulähteitä, kuten Sebilj © Andrii Lutsyk / Shutterstock