Joulukuussa 2018 Helsingin kaupunki vihkii uuden uuden keskuskirjastonsa Oodin. Vuodesta 2010 lähtien teoksissa ollut projekti, innovatiivinen tila, jonka nimi käännetään oodiksi, asettaa uuden standardin tuleville kirjastoille ympäri maailmaa ja vahvistaa entisestään Suomen globaalia asemaa keisarikirjana ystäville.
98 miljoonan euron (85 miljoonan punnan) julkisesti rahoittama athenaeum ei tarjoa pelkästään paikkaa haudata päänsa tilavuudessa, eikä se ole stereotyyppinen kirjoitettujen sanojen arkisto, jossa liian hauskaa äänet näkevät kävijöitään surkean kirjastonhoitajan halki.. Sen sijaan ”tulevaisuuden kirjasto” on tarkoituksellinen fuusio kirjahyllystä Internetiin. Kirjasto integroi ”saumattomasti” kyberavaruuden pinoihin, jolloin digitaalimaailma paljastaa ”uusia ja kiinnostavia tapoja nauttia kirjallisesta kulttuurista”. Tämä vastakohta heijastaa itse kirjaston yleistä tavoitetta: rakentaa kirjallinen silta menneisyyden ja tulevaisuuden välille.
Oodi, Helsinki © ja kohteliaisuus Oodi
Töölönlahden naapurustossa sijaitsevan paikan on tarkoitus olla koko kaupungin laajuinen hangout. Kannustettuna kansalaisia jakamaan näkemyksiä siitä, mitä he suunnittelevat laitokselle, lopulliseen suunnitelmaan sisältyy kahvila, ravintola, parveke, elokuvateatteri, äänitysstudio ja 3D-tulostushuone. Yhdessä vaiheessa jopa saunaa harkittiin sisällyttämistä varten, mutta lopulta se ei tehnyt leikkausta.
Vaikka tämä saattaa vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, Suomen opetusministeriö selittää, että kansa näkee kirjastot paikoina, joilla "vietetään aikaa, tapataan ihmisiä ja toimitaan yhdessä", ja niiden tiloja käytetään usein vapaa-ajan aktiviteetteihin samoin kuin työtä ja opiskella.
Oodi © ja kohteliaisuus Oodi
Kirjastot sykkyvät kuin elintärkeä merkki suomalaisessa kulttuurissa; Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa, jonka otsikko oli ”Maailman lukutaitoisimmat kansakunnat (WMLN)”, pohjoismaista pidettiin maailman lukutaitoisimpana erilaisten “lukutaitoisten käyttäytymisten” perusteella, mukaan lukien kansallisten kirjastojen ja sanomalehtien lukumäärä, mainittujen kirjastojen kirjojen lukumäärä vuosina koulunkäyntiä ja helppo pääsy tietokoneille.
Tasavallassa on jopa kirjastolaki, jolla pyritään "vahvistamaan julkisten kirjastojen toimintaedellytyksiä ja edistämään aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja elinikäistä oppimista". Siksi ei ole yllättävää, että tämä on kansakunta, joka pyrkii varmistamaan perinteisen kirjaston aseman nykypäivän Internet-pakkomiellessä. Kun Iso-Britannia käytti kirjastoissa vuosina 2016–17 keskimäärin 14, 40 puntaa asukasta kohti, Suomi käytti 50, 50 puntaa.
Oodi-rakennuksen on suunnitellut helsinkiläinen ALA Arkkitehdit, jotka valittiin projektiin kaupunginjohtajana toimivassa kilpailussa. ALA toteaa, että heidän luova suunta rakenteelle "kasvaa dynaamisesta sivuston [itsensä] ja kirjasto-ohjelman tavoitteiden välillä".
Oodi © ja kohteliaisuus Oodi
Samoin kuin päätöksessä siitä, mikä siinä elää, myös Helsingin kaupunki julkaisi rakennuksen ulkonäön ideoita blogissa, pyytäen yleisöltä panosta ja mielipiteitä koko prosessin ajan.
Kirjasto on kolme kerrosta, ja julkisivulla on julkinen aukio, joka yhdistää sisä- ja ulkotilat. Näistä kolmesta tasosta vain ylin muistuttaa ”perinteistä, rauhallista kirjastotunnelmaa”, ALA: n mukaan. "Se tarjoaa esteettömät, mahtavat näkymät ympäröivään puistoon ja kaupunkikuvaan."
Oodi © ja kohteliaisuus Oodi
WMLN kuvaa lukutaitoa koskevissa tutkimuksissaan analysoitua 'lukutaitoista käyttäytymistä' kriittisenä yksilöiden ja kansakuntien menestykseen tietopohjaisissa talouksissa, jotka määrittelevät globaalin tulevaisuutemme. Ja niinpä ehkä, että kirjaston rooli nykyyhteiskunnassa on yhtä tärkeä kuin suomalainen kulttuuri johtaisi meitä uskomaan. Sen lisäksi, että hautausmaana on vain kirjoitettuja kirjoja, niillä voi hyvinkin olla ratkaiseva merkitys vilkkaalle globaalille tulevaisuudelle, mutta päästäkseen sinne heidän on jatkettava kehitystä.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar sanoo: "Maailma muuttuu ja kirjastojen on muututtava [sen kanssa]." Razmyar ja hänen perheensä pakenivat Afganistanista Suomeen vuonna 1992 pakolaisina. Vapaa pääsy kirjastoihin ja heidän kirjoihinsa auttoi häntä sopeutumaan uuteen kotiinsa ja siten omaamaan erityisen paikan hänen sydämessään.
Oodi, Helsinki © ja kohteliaisuus Oodi
Hän ja pormestari uskovat, että Suomen kirjastopalvelu tarvitsee lippulaivan ”uuden aikakauden kirjaston” uuden aikakauden aloittamiseksi. Oodin tilat on suunniteltu joustaviksi, jotta se voi jatkaa kasvuaan ja muuttua ajan myötä.
Oodin kanssa Suomi luo kirjalliseen ja teknologisesti taitava paratiisin kirjaa rakastavalle väestöllesi - 5, 5 miljoonalle ihmiselle, joka lainaa lähes 68 miljoonaa kirjaa vuodessa - ja tällä tavoin se on uutta tietä kirjaston määritelmän kannalta.
