Inspiroituna suositusta mangagrafiikkasarjasarjasta, joka kertoo tarinasta Suzusta - nuoresta naisesta, joka muutti kotikaupungistaan Ebaan Hiroshimaan toisen maailmansodan aikana, Tässä maailman nurkassa on jo voitettu palkintojoukko ja se on voittaa rave-arvosteluita. Puhuimme ohjaajalle Sunao Katabuchille tästä hyvin erilaisesta japanilaisesta animaatiosta.
Kulttuurimatka: Se on vaikea aihe, johon puututaan missä tahansa muodossa, live-toiminnossa tai animaatiossa. Miksi sinulle oli tärkeää tehdä tämä elokuva?
Sunao Katabuchi: Kun luin Fumiyo Kounon alkuperäistä mangaa, tunsin, että Suzu oli erittäin rakastettava, 'todellinen ihminen' ja erittäin monimutkainen persoonallisuus.
Vaikka hänen olemassaolonsa olisi voinut helposti kuvata millä tahansa välineellä, ajattelin hänen läsnäolonsa ilmaista voimakkaammin elokuvamuodossa.
Saatat myös pitää: Tapaa hollantilainen, joka teki Studio Ghibli -elokuvan Pohjois-Lontoossa
CT: Mitä etuja on tämän tarinan tekemisessä animaatioksi?
SK: En näe mitään erityisiä etuja. Suzu on hyvin rento. Ajattelimme, että pystymme lisäämään todellisuutta hahmojen liikkeisiin keskittymällä sellaiseen rento ihmiseen, joka tekee kotitöitä huoletta. Ja mielestämme onnistuimme ilmaisemaan todellisuus.
Kounon taiteellisen tyylin suhteen mielestäni hänellä on ainutlaatuinen asenne japanilaisen mangamaailman sisällä. Tämä oli itse asiassa meidän eduksemme, koska se auttoi meitä luomaan animaation, joka ei näyttänyt samanlaiselta kuin aiemmat teokset.
Sunao Katabuchi © GENCO, INC
CT: Onko mitään asioita, joita et voisi tehdä muodon takia?
SK: Lähes yhtään ei ollut. Pikemminkin animaatio antoi meille mahdollisuuden kuvata monia asioita, joita emme muuten olisivat kyenneet. Voisimme esimerkiksi piirtää Hiroshiman ja Kuren täsmälleen sellaisena kuin ne olisivat olleet toisen maailmansodan aikana. Jos tekisimme sen live-actioniksi, sitä olisi ollut lähes mahdotonta saavuttaa. Se antoi meille myös mahdollisuuden piirtää sodan todellisuus ja hänen elämänsä ennen sotaa samassa ulottuvuudessa. Luulen, että onnistuimme ilmaisemaan maailman, jossa sota ja kaupungit olivat samanaikaisesti kuvan sisällä, vangitsemalla molemmat elementit samaan asemaan.
CT: Voitko kertoa meille vähän mangasarjan maineesta, joka kertoi ensimmäisen tarinan.
Rouva Kouno tuotti alkuperäistä mangaa innostuneena, yrittäen tehdä siitä käännekohdan taiteellisessa urallaan, ja tietyllä tavalla hän kiusasi itseään tunneilla. Uskon, että monet ihmiset olivat erittäin intohimoisia sarjaan, mutta sen lukijakunta valitettavasti pysähtyi jättäen rouva Kounon todennäköisesti melko yksinäiseksi. Mutta fanit olivat selvästi iloisia, kun anime-sovitus ilmoitettiin - Mielestäni tämä oli ensimmäinen kerta, kun rouva Kouno huomasi suuren lukijamäärän. Uskon, että se oli hänelle tärkeä kokemus. Meille oli myös äärimmäinen kunnia, että tällä ilmoituksella saavutettiin kerrannaisvaikutus, joka johti lukijakunnan kasvuun ja alkuperäisen mangan ymmärtämiseen.
CT: Kuinka vaikeaa oli kääntää manga-alkuperäiskappaleista animaatioksi?
SK: Rouva Kouno ei anna monia selityksiä alkuperäisessä mangassa. Hän ei esimerkiksi ilmoita missä Hiroshima Suzu seisoo, vaikka hän piirsi sen selkeällä ja tarkalla idealla paikasta. Tällaisia asioita on monia. Joten vahvistimme kaikki paikat, joihin Suzu meni, ratkaiseen salaisuudet yksi kerrallaan. Näin tekemällä selvisimme uusia tosiasioita ja aloimme ymmärtää syitä, miksi Suzu oli siellä. Mangalla oli monia näitä hetkiä, ja ne olivat meille tuoreita yllätyksiä. Elokuva ei anna kaikkia vastauksia, mutta kuvaamalla ympäristöjä, joissa on yksityiskohtaisempia tietoja kuin manga-alkuperäiset, voit kertoa tarkat paikat, joissa Suzu käy. Tämän jälkeen monet yleisöt saattavat tarvita vielä enemmän tietoa. Mutta yksityiskohtaisempi kuvaus kunkin kohtauksen paikasta ja ajasta saattaa tarjota jotain erilaista - toivon yleisön olevan samaa mieltä.
Saatat pitää myös: Manga -sarja, jota sinun pitäisi lukea heti
CT: Mikä vetoaa teihin tämän tarinan tekemiseen?
SK: Koimme kaiken, mitä Suzu teki. Jos hän keitti, me teimme; jos hän ompeli kimikonon, me teimme samoin ja jos hän teki halua [merilevää], kävimme myös meren rannalla valmistamassa sitä itse [nauraa]. Teimme myös olkissandaalit. Vaikka epäonnistimme aivan kuten Keiko [nauraa]. Jos Suzu käveli Hiroshiman ja Kuren ympäri, seurasimme myös täsmälleen samoja katuja. Hänen elämänsä eläminen teki hänen olemassaolostaan konkreettisemman mielessämme. Oli hauskaa luoda elokuva samalla kun kokenut mitä hän teki.
CT: Näemme sotaa näkökulmasta, jota harvemmin nähdään lännessä. Kuinka luulet Japanin ulkopuolisen yleisön reagoivan elokuvaan?
SK: Mielestäni jopa Japanissa se oli ensimmäinen kerta, kun sotia kuvataan tällaisesta näkökulmasta. Ja luultavasti siksi japanilainen yleisö piti sen tarjoavan tuoreen näkökulman. Siinä mielessä heillä ei välttämättä ollut mitään etuja ulkomailta tuleviin nähden. He tiesivät niin vähän sota-ajasta kuin ulkomaiset yleisöt, ja mielestäni he näkivät elokuvan tietämättä paljon eri asioita. Mutta uskon, että Suzun kokemuksesta oli monia asioita, jotka he eläivät ja ymmärsivät elokuvan kautta. Mielestäni se sai ihmiset tukemaan sitä. Toivon näkevän saman ilmiön myös kansainvälisesti.
CT: Kuinka realistinen on toiminta, jonka näemme ruudulla, ja miten edes aloitit uudelleen näkemiemme sijaintien suhteen?
SK: Kuvasimme maantieteelliset piirteet sellaisina kuin ne olisivat olleet toisen maailmansodan aikana, paitsi yksi osa, jossa tarinan vuoksi teimme Suzulle kävelemään tietä, jota tuolloin ei ollut. Kun piirrämme esimerkiksi vuoria, otimme huomioon puiden tiheyden ja piirsimme sen tavalla, jolla se näytti aikaisemmin, kuin miltä se näyttää nyt. Jokainen lentoliikenteen kohtauksissa oleva hävittäjälentokone todella tapahtui tuolloin. Halusimme jättää kaiken sellaisena kuin se oli, jotta ymmärtäisimme tarkkaan Suzun tunteet hänen ollessaan siellä.
CT: Suzu on viaton hahmo, joka kestää paljon. Mitä ominaisuuksia hänellä on auttaakseen häntä selviämään vaikeista ajoista?
SK: Sanoisin, että hänen selviytyminen oli vain sattumaa. Sotit ovat erittäin julmia ja vaikuttavat meihin jokaiseen yhtäläisesti. Persoonallisuudestaan riippumatta hän kuolee kuollessaan. Hän selvisi, koska hän oli onnekas seisomaan aivan tarpeeksi kaukana pommijätteistä. Asuessani noina aikoina uskon, että hänen naiivin todellisuuskäsityksen pitäminen olisi todella ollut haittaa. Haluaisin kaikkien muistavan, että hän oli yksi ihmisistä, joka selvisi vain sattumalta. Ei siksi, että hän oli erityisen ylivoimainen. Hän oli taitava piirtämään, mutta se ei auttanut häntä millään tavalla sodan aikana.
CT: Näemme kuinka tärkeä piirustus on Suzulle koko elokuvan ajan. Onko tämä intohimo, jonka jaat hänen kanssaan?
SK: Uskon niin. Tämä johtuu siitä, että hänen sisäisen itsensä odotetaan ilmaista, ja se osoittaa, että siellä on suurempi aarre kuin mitä on pinnalla. Toivon olevan hänen kaltainen. Tällainen taito ei kuitenkaan ollut riittävän voimakas päästäkseen eroon itse sodasta. Sodan aikana hän joutui jopa hylkäämään piirtotaitonsa ja valitsemaan elämän tavallisena kotirouvana. Tällainen hänen lahjakkuuden tuhlaaminen
.maailma ei koskaan nähnyt sitä. Se pidettiin vain hänen omassa sydämessään
Mielestäni juuri sen vuoksi rakastan häntä niin paljon.
Tässä maailman nurkassa on nyt poissa.
